9.-10.12. viikonloppuna meidän kylässä järjestettiin joulumarkkinat. Myytävänä oli esim. käsitöitä ja juustoa ja markkinoilta sai ostaa myös ruokaa, makeita herkkuja ja viiniä. Meilläkin oli oma koju, jossa tarjosimme teetä ja keksejä, sekä myimme panettoneita (italialainen makea kakku, jota syödään erityisesti jouluna). Jokaisella myyjällä oli oma pieni huone, jossa oli kiviseinät; tämä toi mieleeni kellarin. En tiedä missä käytössä nämä pienet huoneet ovat ennen olleet, ehkä niissä on jopa saattanut asua joku. Markkinoilla oli rento ja kotoisa tunnelma: ihmiset juttelivat, söivät ja kuuntelivat musiikkia. Tuntui kuin normaalisti niin hiljainen kylä olisi herännyt eloon. Meillä vapaaehtoisilla ei juurikaan ollut tekemistä markkinoilla, joten suurimman osan ajasta vain istuin ja katselin mitä ympärillä tapahtui.
Markkinoiden jälkeisenä sunnuntaina lähdin ranskalaisen kollegani kanssa Nolaan, Napolin lähelle, jossa järjestettiin EVS-vapaaehtoisten valmennus. Meitä saapui paikalle lähes 60 ja osaan heistä tutustuimme hieman jo junamatkalla. Majoituimme hotellissa 2-3 hengen huoneissa, ja mä sain huonekavereikseni espanjalaisen ja portugalilaisen tytön. Meillä oli aivan mahtavat vetäjät ja ryhmähenki oli alusta lähtien tosi hyvä ja avoin. Tutustuin moniin vapaaehtoisiin eri maista ja kuulin heidän projekteistaan. Eniten vapaaehtoisia oli Espanjasta, Ranskasta ja Portugalista, lisäksi heitä oli mm. Saksasta, Hollannista, Baltiasta ja Venäjältä, kaukaisin Vietnamista asti. Mä olin ainut Suomesta, ylläri :D eikä muistakaan Pohjoismaista ollut ketään. Vetäjämme kertoivat, että eivät ole uransa aikana kohdanneet montaa suomalaista vapaaehtoista Italiassa, joten olinkin siis harvinaisuus.
Osallistuimme Nolassa italian kurssille, jossa oli kaksi tasoryhmää. Huomasin kuitenkin yllätyksekseni, että ryhmän taso oli minulle liian helppo, ja kaikki asiat olivat minulle entuudestaan tuttuja. Ryhmässäni oli ihmisiä, jotka eivät puhuneet kuin muutaman sanan italiaa. Olin tästä iloinen, koska huomasin kielitaitoni selvästi kehittyneen näiden kuukausien aikana, ja nykyään italian puhuminen sujuu jo vähän luonnollisemmin kuin kuukausi, pari sitten. Toinen puoli päivästä sisälsi erilaisia aktiviteetteja, aiheinanoli mm. team building, konflktien hallinta, oikeudet ja velvollisuudet ja vapaaehtoisen tärkeimmät ominaisuudet. Ohjelma oli hyvä ja monipuolinen: hioidumme yhteen ja ryhmänä ja ensi kertaa tuli mietittyä kunnolla, miten projektini on mennyt ja mitä haluaisin vielä saavuttaa projektin aikana. Keskiviikon vietimme Napolissa, mikä oli varmasti monille se viikon kohokohta- lauantain finalpartyn lisäksi tietenkin. Tästä viikosta jäi paljon hyviä muistoja ja kymmeniä uusia facebook-ystäviä. Toivon että tulen tapaamaan osan uusista tuttavuuksista ensi vuonna, puhetta ainakin oli että tullaan vierailemaan puolin ja toisin.
 |
| Minä ja Napolin mopedit |
 |
| Vesuvius |
 |
| Napolilaisia herkkuja |
Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja olenkin jo pakannut laukun valmiiksi, sillä perjantaina koittaa lähtö Suomeen! Myös ranskalainen kollegani palaa Ranskaan ja tutorimme Toscanaan perheensä luokse. Tällä hetkellä ei ole kovin jouluinen olo, sillä tänään oli lämmin ja keväinen päivä, ei yhtään tunnu siltä että eletään vuoden viimeisiä päiviä. No, uskon, että kyllä se todellisuus iskee kun laskeudun Helsinki-Vantaan kentälle pimeänä perjantai-iltana... Alakuvassa todiste siitä, että joulupukille on kirjoitettu, joten täytyy toivoa että toiveeni käy toteen. :)
Hyvää joulua! / Buon Natale!
P.S. kirjoitan myös toista blogia, italiaksi ja englanniksi. Käyppä lukemassa jos kiinnostaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti